Lehdistötiedotteet

Betolarin Ville Voipio: Julkinen päätöksenteko on saatava tukemaan rakentamisen uusia kestäviä ratkaisuja

30.5.2023

Sitran selvityksen mukaan kiertotalouden ratkaisut neljällä avainsektorilla – maanviljelys ja elintarviketeollisuus, rakentaminen, tekstiiliteollisuus sekä metsäteollisuus – voivat pysäyttää maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuuden vähenemisen. Kehitys voi vuoteen 2035 mennessä johtaa jopa luonnon monimuotoisuuden ennallistumiseen vuoden 2000 tasolle.

AFRY:n liikkeenjohdon konsulttina työskentelevän Nani Pajusen mukaan haasteet ylittävät maantieteellisten alueiden ja organisaatioiden rajat.

”Euroopan unionissa on kiertotaloutta edistävä ympäristöpolitiikka ja -lainsäädäntö. Kestävää kehitystä voidaan nopeuttaa erilaisilla kannustimilla sekä yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöllä. Kestävyyssiirtymä tarkoittaa sitä, että tuotantoketjuissa kaikki pitää ajatella uudelleen. Teollisissa arvoverkoissa tarvitaan uusia ratkaisuja kaiken aikaa. Globaalien arvoverkkojen kautta on valtava mahdollisuus tehdä jättiharppaus kohti kestävää tulevaisuutta”, Pajunen toteaa.

Omassa työssään Pajunen edistää kestävän kehityksen ja kiertotalouden ratkaisuja. Hän on mukana myös World Circular Economy Forumissa Helsingissä.

Sivuvirtamateriaaleilla saadaan ympäristöä säästävää betonia

Rakennustuoteteollisuudella on maailmanlaajuisesti kolme keskeistä kestävän kehityksen haastetta: sementin hiilidioksidipäästöt, teollisuuden hyödyntämättä jäävät sivuvirrat sekä neitseellisten raaka-aineiden rajallisuus.

Betolarin täysin sementitön Geoprime-ratkaisu vähentää betonin raaka-aineen CO2-päästöjä jopa 80 prosenttia. Yhtiö on mukana myös seossementtiratkaisuissa. Tavoitteena on kuitenkin korvata betonin sideaine kokonaan teollisuuden sivuvirtamateriaaleilla, mikä maksimoi myönteiset ympäristövaikutukset.

Sivuvirtamateriaalien käyttö sementin sijasta nostaa merkittävästi niiden kysyntää. Nykytasolla sementin korvaaminen edellyttäisi vuositasolla neljä miljardia tonnia sivuvirtamateriaaleja. Nykyisten standardien mukaisia sivuvirtamateriaaleja masuunikuonaa ja lentotuhkaa on kuitenkin saatavilla yhteensä vain noin neljännes sementin korvaamiseen tarvittavista määristä.

”On siis löydettävä uusia sivuvirtalähteitä ja saatava niille standardointi, joka perustuu niiden ominaisuuksiin ja suorituskykyyn. Teemme laajaa sivuvirtamateriaalien tutkimusta kotipaikallamme Kannonkoskella, jonne valmistuu tänä kesänä myös uusi rakentamisen suurelementtien kehitystä tukeva innovaatiokeskus”, Ville Voipio sanoo.

Standardien päivittäminen nykyaikaan tukisi kiertotalousratkaisuja

Ville Voipion mukaan rakentamiseen liittyviä standardeja pitäisi muuttaa siten, että rakennusmateriaalien soveltuvuutta arvioitaisiin niiden ominaisuuksien ja suorituskyvyn mukaan, ei esimerkiksi sementtipitoisuuden mukaan.

”Nykyiset säädökset edellyttävät, että betonissa on sementtiä, vaikka geopolymeereillä saavutetaan parempia ominaisuuksia kokonaan ilman sementtiä. Tämä rajoittaa väistämättä vähähiilisten rakennusmateriaalien käyttöä betonirakentamisessa”, Voipio kuvaa.

Rakentamisessa on tarkasteltava elinkaarivaikutuksia

Hinta näyttelee julkisissa hankinnoissa edelleen merkittävää osaa. Hintakeskeisyys ei palvele kokonaisuutta, sillä vaativat ympäristötavoitteet jäävät päätöksenteossa taloudellisten tavoitteiden jalkoihin.

”CO2-päästöt pitäisi lisätä julkisten hankintojen valintakriteeristöön. Näin ne toteuttaisivat kokonaisvastuullisia ja myös kokonaistaloudellisia valintoja, sillä saastuttavat materiaalit jättävät päästöt yhteiskunnan vastuulle. Tässä mitataan päättäjien todellinen halu saavuttaa ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät tavoitteet”, Voipio sanoo.

Julkinen sektori vaikuttaa hankintojen lisäksi myös seuraamusmaksuihin sekä rakentamisen ohjaukseen paikallisesti. Etuoikeuden myöntäminen matalan hiilijalanjäljen rakentamiselle kaavoituksessa ja tontinluovutuksessa edistäisi kuntien ja kaupunkien päästötavoitteiden toteutumista.

Sivuvirrat muuttuvat jätteestä kiertotalouden pelinrakentajiksi

Rakennuksiin liittyvät ympäristötoimet painottuvat nykyisin käytön aikaisen energiatehokkuuden saavuttamiseen. Rakennusmateriaalien päästöt ovat kuitenkin rakennuksen elinkaaren kokonaisuudesta yli 40 prosenttia. Niiden osuus vastaa likipitäen rakennusten käytönaikaisen energiakulutuksen päästöjä.

”Rakennusten ja rakennetun ympäristön luokitus- ja arviointijärjestelmiin olisi syytä saada oma kategoriansa rakennusmateriaalien ympäristövaikutuksille. Silloin voitaisiin ottaa huomioon muun muassa se, miten rakennusmateriaalien valmistuksessa on hyödynnetty kiertotalousmateriaaleja. Näin materiaalien CO2-päästöjen lisäksi huomioitaisiin vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen”, Voipio toteaa.

Julkinen tietokanta sivuvirtojen ominaisuuksista nopeuttaa ratkaisuja

Teollisuuden sivuvirtojen luokittelu sen mukaan, voidaanko niitä hyödyntää betonin raaka-aineena, toisi arvoa osalle nykyisin jätteiksi määriteltävistä sivuvirroista. Toisaalta jätteeksi ei päätyisi kiertotaloudessa hyödynnettäviä sivuvirtamateriaaleja.

”Jos sivuvirta on kemiallisesti reaktiivista, sitä voidaan mahdollisesti käyttää sideaineena. Ennen kuin sivuvirtamateriaali saa jätestatuksen ja kuljetetaan jätteenä kaatopaikalle, sille tulisi tehdä reaktiivisuusselvitys. Tästä voitaisiin luoda julkinen tietokanta reaktiivisille, materiaalituotannossa hyödynnettäville sivuvirroille. Yhteiskunnalla pitäisi olla tässä vahva intressi sen ajaessa kestävää kehitystä kokonaisuutena”, Ville Voipio ehdottaa.

Betolar Oyj
Viestintä

 

Tietoa Betolarista

Betolar Oyj on suomalainen materiaaliteknologiayritys, joka tarjoaa kestävän ja vähähiilisen betonin tuotannon Geoprime-ratkaisulla. Ratkaisulla muunnetaan teollisuuden sivuvirtoja sementin korvikkeeksi.

Betolarin tekoälyä hyödyntävä innovaatio voi vähentää huomattavasti sementin käytöstä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä optimoimalla olemassa olevia valmistusprosesseja, tukemalla ratkaisukehitystä kehittyneellä analytiikalla ja luomalla globaaleita markkinoita sivuvirroille. Betolarin missiona on auttaa vähentämään CO2-päästöjä ja neitseellisten luonnonvarojen käyttöä. Vuonna 2016 perustettu Betolar on listattu Nasdaq First North Growth Market Finland -markkinapaikalle ja yrityksen kotipaikka on Kannonkoskella. Lisätietoa www.betolar.com.

 

Lisätietoja

Martta Valkola, Head of Marketing and Communications, martta.valkola@betolar.com, +358405471981